Viikon kuulumiset

Tämä viikko on mennyt pääasiassa hengaillessa. Lähes kaikki orientaatio on suunnattu freshmeneille. Muutaman tapahtuman olen käynyt tsekkaamassa iltaisin. Maanantaina kävin kuuntelemassa paria paikallista bändiä, joista yksi punk-bändi jäi erityisesti mieleen naissolistin todella asenteellisen esiintymisen ansiosta. Tiistaina vuorossa oli edellisessä postissa mainittu kirjailijan esitys, jonka jälkeen maisteltiin root beer floatereita. Keskiviikkona pihalle oli koottu valehtelematta 100 metriä pitkä banana split -annos kaikkine lisukkeineen. Siinä ajassa, kun kävin kadun toiselta puolelta hakemassa kamerani oli suurin osa jo syöty. Tämän sokeripommin voimin suuntasimme pelaamaan biljardia osan keilatessa.





Torstaina tein jotain mitä en ole tehnyt moneen vuoteen - kävin parturissa. Hiukset olivat päässeet kasvamaan sen verran pitkiksi, että suuntasin keskustan Barber Shoppiin. Lisäksi kävin tutustumassa asuntolan omaan kuntosaliin, jota ylläpitää Tri-Hall Weight Club. Salin käyttö kustantaa $50 vuodessa ja tasoltaan se vastaa keskivertoa kaupallista kuntosalia Suomessa. Myöhemmin illalla lähdin Student Development Complexin kuntosalille, jonka käyttö opiskelijoille on ilmaista. Kuntosali on suuri ja varusteltu viimeisen päälle. Pidin erityisesti SDC:n kuntosalin mahtavasta ilmapiiristä, jollaista harvemmin pääsee kokemaan. Ensimmäisenä treeninä kevyttä pumppailua. THWC:n salin etuina ovat sijainti samassa talossa, edulliset lisäravinteet ja lainattavissa oleva materiaali treenauksesta. Puhetta oli myös, että myöhemmin syksyllä joku pro tulee luennoimaan ja vetämään treenejä, joten eiköhän tuo $50 tule maksettua, sillä rahalla kun Suomessa saa vain yhden kuukauden lunastettua vastaavan tasoisella kuntosalilla. Molemmat kuntosalit olivat erittäin siistejä ja kaikki painot sekä välineet olivat omilla paikoillaan.

Perjantaina oli vihdoin meille vaihtareille ja koulua vaihtaville opiskelijoille suunnattu orientaatiotilaisuus, joka valitettavasti palveli enemmän koulua vaihtavia kuin meitä vaihtareita. Myöhemmin illalla oli vuorossa Craig Kargesin erittäin viihdyttävä show. Viikonloppu on ollut rauhallisempaa. Lauantain kohokohta oli UFC 102 -vapaaottelulähetys.

Ruokalassa syöntiä on takana lähes viikko ja onhan se aikamoinen shokki aluksi. Vaikka välillä tuntuu ettei Suomessa kovinkaan moni ole perillä ravintoasioista, niin täällä ei olla sitä vähääkään. Pääasiassa kaikki syövät vain sitä hyvää ja sitähän on tarjolla - pizzaa, burgereita, ranskalaisia, jälkiruokia, limpparia. Onneksi ruokalasta löytyy myös home cooking station, josta saa kotiruokaa. Salad bar on todella runsas ja valinnan varaa on paljon. Joten vähän mielikuvitusta käyttämällä ja eri vaihtoehtoja yhdistämällä voi luoda järkevän ateriakokonaisuuden. Suurin moite on ruokalan kahvi, joka on mallia 'vain vangeille ja varusmiehille', joten jatkossakin tulee pyhiinvaellettua Starbucksiin lähes päivittäin.

Unkarin suunnalta kuuluu kummia tarkoittaen sitä, että Lappeenrannan Hyvät, pahat ja rumat ovat päässeet Budapestiin. Toinen Ryhmä Rämä on päässyt Kuala Lumpuriin Malesiaan.

Kesälukemista

Täällä koulun aloittamiseen liittyy 'Reading as Inquiry' -ohjelma, jossa ennen koulun alkua kesän aikana luetaan oppilaitoksen valitsema kirja. Tänä vuonna kirjaksi oli valittu Susan Carol McCarthyn 'Lay That Trumpet in Our Hands', jonka myös itse luin. Kirja perustuu tositapahtumiin, jotka sijoittuvat 1900-luvun puolen välin Floridan osavaltioon, jolloin Klu Klux Klan terrorisoi aluetta.

Eilen illalla kirjailija ja kirjassakin esiintyvän Harry T. Mooren tytär Evangeline esitelmöivät kirjasta ja siihen liittyvästä historiasta yleisölle. Siinä missä kirjan lukeminen oli mielenkiintoista ja opettavaista, esitelmä oli todella voimakas kokemus. Samalla tapahtumia heijasteltiin nykypäivään ja lähitulevaisuuteen. KKK:n silloin tekemiä rikoksia verrattiin tämän päivän terrorismiin. Lisäksi luotiin katsaus FBI:n tuoreimpiin tilastoihin viharikoksista, jotka osoittavat viharikosten ja niihin syyllistyvien ryhmittymien määrän kasvaneen voimakkaasti viime aikoina.

Tämä trendi yhdistettynä vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen, vaatimuksiin kiristää maahanmuuttopolitiikkaa (laillista ja laitonta maahanmuuttoa koskevaa), sekä mustaan presidentiin Valkoisessa talossa ei lupaa ainakaan ongelman ratkeamista itsestään.

Sunnuntain picnic

Sunnuntaina ruokailu oli järjestetty ulos valtavan picnicin muodossa. Tarjolla oli hodareita, hampurilaisia, salaattia ja jälkiruokaa.

Paikalla olivat freshmanit, heidän vanhempansa ja tutorit.


Kesken kaiken kaikki tutorit alkoivat tanssimaan, selvinpäin.




Ultimate frisbeetä.

Street Jam

Ranta, Downtown

Keskustaa, Lode on paikallinen elokuvateatteri.




Suomi-ravintola


Keskustaa


Portage Lake lift bridge, jokaisen insinöörin unelma. Silta ei avaudu, vaan keskiosa nostetaan suoraan ylöspäin.


Kaupungin kirjasto


Kuparikaivoksen sulattamo(?)


The Dee Stadium

Toisella puolella Hancockissa sijaitseva paikallinen laskettelurinne

Amerikkalainen car wash -tempaus

Kampus

Memorial Union Building




Asuntola, Wadsworth Hall

Rozsa Center

Lauantain kävelykierros

Launtaina aamupäivällä IPS käytti meitä ulkkareita Wal-Martissa ja samalla reissulla tapasin kolme muuta suomalaista, joiden kanssa myöhemmin illalla paistelimme pihvit ja suuntasimme viihteelle. Kuinka ollakaan ensimmäisestä baarista löytyi lisää suomalaisia, jotka opiskelevat Finlandia Universityssä Hancockin puolella.

Lauantaina sää myös kirkastui sen verran, että iltapäivällä suuntasin pienelle kävelykierrokselle kameran kanssa. Kävelin ensiin rantaan, josta kampuksen läpi kaupunkiin ja takaisin. Keskustassa oli käynnissä Street Jam bmx-tapahtuma samaan aikaan. Hankin myös viimein paikallisen puhelinliittymän, mikä ei ole aivan yhtä yksinkertaista kuin Suomessa. Vaikka kyseessä on vain prepaid-liittymä, pitää siitä silti tehdä erillinen sopimus.

Ohjelmaa

Tänään oli ensimmäinen pakollinen info meille ulkkareille. Infossa käytiin läpi lähinnä passi- ja viisumiasioita, sekä niihin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämän raikkaan 4h aikana tuli samalla nähtyä koko kansainvälisten opiskelijoiden joukko. Meitä vaihto-oppilaita lienee suhteessa vähiten koko porukasta. Suurin osa tulee opiskelemaan tänne joko Undergraduate- tai Graduate-ohjelmaan. Lisäksi joukossa oli muutama tohtorin tutkintoa suorittava. Suurin osa näyttää tulevan Aasiasta. Session aikana tapasin myös pari suomalaista opiskelijaa.

Infotilaisuutta seurasi todella mukava Taste of Houghton -kierros. Jakauduimme pieniin ryhmiin, jotka suuntasivat eri ravintoloihin keskustaan. Samalle meille näytettiin muutamia huomion arvoisia kauppoja. Esillä näkyi olevan tuttuja tuotenimiä kuten Marimekko, Iittala ja Fazermint, joista yritin parhaani mukaan kertoa jotain. Seurueemme illasti The Library Brew Restaurant and Brew Pubissa, joka oli todella miellyttävä paikka. Ruoka oli todella hyvää ja annokset runsaita. Hintatasoltaan ravintola on kuulemma sieltä kalleimmasta päästä, mutta esimerkiksi kotoisaan Rossoon verrattuna paljon edullisempi. Seurueemme annoshinnat vaihtelivat 10-15$ välillä. Paikallisia oluita en vielä uskaltautunut maistamaan sillä kumpikaan International Programs and Servicen työntekijöistä ei tilannut ruokajuomaksi mitään alkoholipitoista ja muut seurueestamme olivat alle 21 vuotiaita. Kuvitella millaista siellä Lappeenrannassakin olisi seuraavat kaksi viikkoa, kun moni fukseista ja ehkä jopa tutoreista ei saisi kurkkuaan kostuttaa.

Microsoft Time Zone

Nyt kun vihdoin sain riittävän pitkän verkkojohdon ja ehdin hengailla netissä hieman pidempään jutellen kavereiden kanssa, puheeksi tuli usean kanssa paljonko se kello nyt olikaan täällä. Enkä itsekään tahdo jaksaa laskea paljonko se kello siellä Suomessa onkaan. Kunhan loputkin vaihtoon lähtevistä koulukavereistani pääsevät maailmalle kellonajoista voi olla aivan pihalla. Vastaukseksi ongelmiin löytyi Microsoftin Time Zone -sovellus, joka näyttää haluamasi kohteiden kellonajat tehtäväpalkin ilmoitusalueella,

Maksuhässäkkää

Paperisotaa käydessä huomasin jo miten erilaista erilaisten dokumenttien käsittely on Yhdysvalloissa verrattuna Suomeen. Esimerkiksi varallisuus- ja vakuutustodistuksiksi ei riittänyt pankin ja vakuutusyhtiön omat todistukset vaan piti täyttää erilliset lomakkeet, jossa ilmoitettiin samat asiat. Samaan aikaan pankki ja vakuutusyhtiö ilmoittivat, etteivät allekirjoita muita kuin omia todistuksiaan.

Noh, tämä kaikki oli vielä pientä verrattuna pankkikulttuuriin tutustuessani, mikä muodostui ensimmäiseksi isoksi vastoinkäymiseksi. Kiitos halvan dollarin, ajattelin maksaa kaikki maksut kerralla pois alta, mutta ongelmaksi muodostui kansainvälisen rahaliikenteen valmiuksien puuttuminen MTUn puolelta. Myös Nordealta täytettäväksi saamani toimeksiantolomake nostatti v-käyrää.

Ratkaisu ongelmaan löytyi MTUn tarjoamasta "three payment planista", jonka osamaksut voi maksaa luottokortilla. Itse asiassa koko potin olisi voinut maksaa alusta alkaen luottokortilla. Onneksi olin nostattanut luottorajaani ennen matkaa jos tulisi akuutti tarve ostaa esimerkiksi lentolippuja. Opiskelijoille tavallisesti myönnettävällä 500 euron luotolla olisi päässyt vain itku.

Mikäli koti-ikävä pääsee iskemään, niin lähikaupasta, mikä ei ole juuri Siwaa isompi, näkyy löytyvän Pandan lakuja, leipäjuustoa ja savulohta.

Spotify toimii täälläkin ilmeisesti ainakin 14 päivän ajan travel-ominaisuutensa puolesta, joten musiikkia voi kuunnella ainakin sen aikaa. Sen jälkeen todennäköisesti tulee päivittää premium-tiliin. Lisäksi nyt pääsee nauttimaan Hulu.comin kautta tv-sarjoista.

Uutiskatsaus

Hyvin nukutun yön jälkeen tarkistin koneelta mihin seuraavaksi pitää mennä ja samalla vilkaisin uutissivustoilta, mitä Suomessa tapahtuu. Stora Enso oli julkaissut osittain odotetun kaltaiset päätökset tuotannon supistamisista, mutta Varkauden tehtaiden mahdollinen sulkeminen vuoden 2010 loppuun mennessä, mikäli markkinatilanne ei parannu, tuli täytenä yllätyksenä.

Matka

Tiistaiaamuna kello soi jo neljän kieppeillä ja siitä alkoikin varsinainen matkan teko. Olin checkannut itseni koneeseen ja aina perille asti jo edellisenä päivänä, joten ruumaan menevät matkatavarat kävin jättämässä vain siihen varatulle tiskille, jonka jälkeen turvatarkastuksen kautta odottamaan koneen lähtöä Amsterdamiin. Samalla tuli tehtyä viimeinen hankinta – adapteri sähkölaitteille.

Lento Amsterdamiin meni oikein mukavasti ja palvelu lennolla oli oikein hyvää. Amsterdamiin saavuttuani Minneapolisiin lähtevän lennon portin ja viimeisimmän lähtöajan sai kätevästi selville itsepalvelupisteistä, jotka lukivat ongelmitta itse tulostetun boarding-passin viivakoodin. Kuten arvata saattaa lento lähti aivan kentän toiselta puolelta. Portilla odotti erillinen turvatarkastus lennoille yhdysvaltoihin. Lisäksi jokainen henkilö/perhe haastateltiin erikseen lyhyesti – kuka pakkasi tavarat, onko kenelläkään vieraalla ollut pääsyä tavaroihin, onko niiden joukossa jollekin vieraalle henkilölle kuuluvaa tavaraa.

Lento meni todella joutuisasti, sillä video on demand –palvelu oli todella laaja Deltalla. Itse katsoin The Wrestlerin ja Gran Torinon, jotka molemmat olivat todella hyviä. Lisäksi tarjolla olleet juomat ja eväät ansaitsevat erityismaininnan. Tietysti kulttuurierot tulivat esille jo ensimmäisellä tarjoilukierroksella, kun yhdysvaltalainen lentoemäntä ihmetteli ääneen miten pari ilmeisesti ranskalaista neitiä voi tilata niin aikaisin alkoholijuomia. Hämmästykseni onnistuin saamaan kanaa lämpimäksi ateriaksi, vaikka se oli loppunut ennen kuin tarjoiluvaunut ehtivät meidän viimeisten kohdalle.

Minneapolis pääsi yllättämään lämpimällä säällään eikä asiaa auttanut jatkoyhteyden sijainti kentän toisella laidalla. Vaikka matkatavarat oli checkattu määränpäähän saakka, piti ne Yhdysvaltoihin tultaessa maahantulo- ja tullitarkastusten yhteydessä noutaa ja viedä lähtevien matkatavaroiden pisteeseen erikseen. Minneapolisin kentällä oli aikaa maistaa myös aitoa Amerikkaa McDonaldsin muodossa.

Viimeinen lento Hancock/Houghtonin lentokentälle lehti hieman aikataulusta jäljessä, mutta tarjosi todella upeat näköalat kirkkaalta taivaalta. Lopulta sekä mies että matkatavarat pääsivät perille ongelmitta ja vastassa oli Michigan Techin väkeä, joten bussikyydillä kampukselle ja asettuminen taloksi asuntolaan.

Kämppikseni on kiinalainen Jie, joka opiskelee MTU:ssa täysipäiväisesti. Jie vaikuttaa todella mukavalle ja tarjoutui jopa käyttämään minua ystävänsä kanssa Wal-Martissa vielä tänään. Kohta on tullut 24h matkan alkamisesta ja alan jo torkahtelemaan koneen ääreen.

Viimeiset valmistelut ja matkan aloitus

No niin kesä meni nopeasti ohi kahta työtä tehdessä – viikot harjoittelijana Andritzilla Varkaudessa ja viikonloput portsarina Lappeenrannassa. Vaikka olisinkin viitsinyt tiheämmin päivittää blogia, ei sisältöä olisi juuri kertynyt. Mitään treenipäiväkirjaa en tohdi pitää, vaikka joku sellaisesta saattaisi ollakin kiinnostunut, kun ei liikuteltavat raudat niin suuria ole. Mutta ehkä niitä kehtaa jatkossa mainita silloin tällöin, kun kilot jäävät taakse ja pelataan paunoilla.

Tätä kirjoittaessa istun junassa matkalla Helsinkiin, jossa on tarkoitus yöpyä ja aamulla lähtee lento Amsterdamiin, josta Minneapolisin kautta Houghtoniin.

Valmisteluista sen verran, että kesän aikana on tullut hankittua yhtä sun toista alkavaa matkaa varten. Lennot löytyivät näppärästi Amadeus-palvelun kautta. Varsinaisen varauksen ja lippujen oston tein suomalaisen Travellink-sivuston kautta. Liput ovat sähköisessä muodossa, lentotiedot sai ladattua suoraan Outlookin kalenteriin ja checkkasin itseni koneeseen ennen junaan astumista aamupäivällä.

Elektroniikkaa olen ostanut Canon EOS 1000D:n, HP ProBook 4510s:n ja Sennheiserin kuulokkeiden verran. Nämä kaikki kulkevat näppärästi Katan repussa, jossa on erilliset osastot kameralle objektiiveineen ja kannettavalle. Täytenäkään repun mitat eivät ylitä kansainvälisen lentoliikenteen yleisimpiä kokorajoituksia käsimatkatavaroille. Kannettavasta sanottakoon sen verran, että olen enemmän kuin tyytyväinen hankintaani. Se riittäköön varustelukierteestä ja ”maksetuista mainoksista”.

Ja kuten kuka tahansa hc-travelleri, olen minäkin vuokrannut asuntoni eteenpäin reissun ajaksi.

Alkavan lukuvuoden aikana pitäisi löytyä koulukavereita vähän joka mantereelta. Ketä kiinnostaa vaihtokuviot enemmän, niin kavereista ainakin Heikki on aloittanut jo raportoinnin.

Puolisen tuntia ja sitten saavun Tikkurilaan, josta Helsinki-Vantaalle ja lentokenttähotelliin. Seuraava päivitys jostain päin maailmaa joskus huomenna…