Viikko alkoi Labor Dayllä eli paikallisella Vapulla. Labor Dayn vietto on paljon rauhallisempaa kuin Suomessa Vapun. Kuulemma täällä on tapana grillailla perheen ja/tai ystävien kesken. Jopa kampuksen kirjasto oli lukittuna, kun olimme menossa ratkomaan kotitehtäviä.
Maanantai-iltana pitkän moraalisen pohdinnan jälkeen päätin lähteä Labor Dayn konserttiin, jossa esiintyi country-laulaja Chris Cagle. Saapuessani paikalle huomasin välittömästi, etten kuulu tapahtumaan - eihän minulla ollut pick-up -autoa, bootseja, isoa vyönsolkea, flanellipaitaa tai stetsonia. Keikan ensitahdeista asti oli selvää, että kyseessä oli paikallinen Lauri Tähkä. Chris onnistui kuitenkin vetämään keikan kunnialla läpi ilman naurettavaa silmäkulman kurtistelua. Tähkän eduksi laskettakoon hänen kokoonpanonsa naisviulisti, minkä saralla Chrisillä on vielä petrattavaa. Sanoitukset olivat jokseenkin samanlaista kauraa, mutta uudehko kulttuurikonteksti säilytti mielenkiinnon. Keikka oli ehdottomasti jokaisen taalan arvoinen, olihan se meille opiskelijoille ilmainen.
Torstaina lähdimme pahaa aavistamatta käymään vain yhdellä eräässä paikallisessa panimoravintolassa, mutta löysimme itsemme jälleen täpötäydestä Downtownerista. Siinä missä Suomessa keskiviikko näyttelee pikku-lauantain roolia, täällä se on torstai. Illan erikoisuus oli opiskelijahintaiset 'pitcherit', jotka saavat meidät varmasti palaamaan Downtowneriin torstaisin jatkossakin.
Perjantaina muu kansakunta hiljentyi muistelemaan syyskuun 11. päivän tapahtumia, mutta MTU suuntasi viettämään perinteistä K-Daytä McLain State Parkiin. K tarkoittaa lähteestä riippuen Keweenawta tai Kegiä, jotka molemmat ovat arvovaltaisen raadin mielestä uskottavia selityksiä. K-Dayn takia iltapäivän tunnit oli peruttu ja McLain State Parkiin Lake Superiorin rannalle oli järjestetty bussikyyditykset. Paikan päällä oli tarjolla evästä ja erilaisia aktiviteetteja. Myös koulun kerhot sekä sisar- ja veljeskunnat olivat esillä. K-Dayn lähestyessä loppuaan alkoi sataa ensimmäisen kerran kahteen viikkoon, mutta sadekuuro ei kestänyt kauaa. Siirryimme pelaamaan rantalentopalloa Hancockin rannalle, jossa ei ilmeisesti ollut satanut lainkaan. Lauantai-iltapäivällä palasimme samaiselle rannalle pelailemaan ja uimaan uudestaan.
K-Day
Siellä missä on nuoria on myös armeija esillä.
Hancock Beach
Maanantai-iltana pitkän moraalisen pohdinnan jälkeen päätin lähteä Labor Dayn konserttiin, jossa esiintyi country-laulaja Chris Cagle. Saapuessani paikalle huomasin välittömästi, etten kuulu tapahtumaan - eihän minulla ollut pick-up -autoa, bootseja, isoa vyönsolkea, flanellipaitaa tai stetsonia. Keikan ensitahdeista asti oli selvää, että kyseessä oli paikallinen Lauri Tähkä. Chris onnistui kuitenkin vetämään keikan kunnialla läpi ilman naurettavaa silmäkulman kurtistelua. Tähkän eduksi laskettakoon hänen kokoonpanonsa naisviulisti, minkä saralla Chrisillä on vielä petrattavaa. Sanoitukset olivat jokseenkin samanlaista kauraa, mutta uudehko kulttuurikonteksti säilytti mielenkiinnon. Keikka oli ehdottomasti jokaisen taalan arvoinen, olihan se meille opiskelijoille ilmainen.
Torstaina lähdimme pahaa aavistamatta käymään vain yhdellä eräässä paikallisessa panimoravintolassa, mutta löysimme itsemme jälleen täpötäydestä Downtownerista. Siinä missä Suomessa keskiviikko näyttelee pikku-lauantain roolia, täällä se on torstai. Illan erikoisuus oli opiskelijahintaiset 'pitcherit', jotka saavat meidät varmasti palaamaan Downtowneriin torstaisin jatkossakin.
Perjantaina muu kansakunta hiljentyi muistelemaan syyskuun 11. päivän tapahtumia, mutta MTU suuntasi viettämään perinteistä K-Daytä McLain State Parkiin. K tarkoittaa lähteestä riippuen Keweenawta tai Kegiä, jotka molemmat ovat arvovaltaisen raadin mielestä uskottavia selityksiä. K-Dayn takia iltapäivän tunnit oli peruttu ja McLain State Parkiin Lake Superiorin rannalle oli järjestetty bussikyyditykset. Paikan päällä oli tarjolla evästä ja erilaisia aktiviteetteja. Myös koulun kerhot sekä sisar- ja veljeskunnat olivat esillä. K-Dayn lähestyessä loppuaan alkoi sataa ensimmäisen kerran kahteen viikkoon, mutta sadekuuro ei kestänyt kauaa. Siirryimme pelaamaan rantalentopalloa Hancockin rannalle, jossa ei ilmeisesti ollut satanut lainkaan. Lauantai-iltapäivällä palasimme samaiselle rannalle pelailemaan ja uimaan uudestaan.
K-Day
Siellä missä on nuoria on myös armeija esillä.
Hancock Beach
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti