sunnuntai 13. joulukuuta 2009

"And it is all over!"

Kuten itse ottelijatkin, kuljin pitkän ja raskaan tien päästäkseni ensimmäiseen UFC-tapahtumaan. Perjantai-iltapäivän lentoni myöhästyi ensin ja lopulta peruttiin kokonaan. Seuraavan ja samalla päivän viimeisen lennon ollessa täynnä minut rebookattiin lennolle, joka lähtisi mikäli mekaanikko saapuisi Marquettesta ja korjaisi viallisen koneen, joka oli jo kentällä. Siinä alkoi jo minuakin hieman jännittämään ja usko hyvään tuuriini loppumaan. Kateellisena ja katkerana katsoin kun seuraavan lennon matkustajat menivät turvatarkastuksen läpi, kunnes minut kuulutettiin palvelutiskille ja ilmoitettiin, että minä olen kyseisellä lennolla. En tiedä millä perusteella juuri minut valittiin kaikkien muiden ohi, mutta en jäänyt kyselemään.

Jotta draama ei siihen loppuisi lentomme saapui juuri sen verran myöhässä Minneapolisiin, että pienen pikamarssin jälkeenkin oikealle portille löydettyäni sain huomata koneen juuri lähteneen portilta. Koneen, joka oli illan viimeinen Memphisiin. Edessä oli siis ikimuistoinen yö kentällä ja lento aamukoneella Memphisiin. Puolen minuutin puhelu hotellille ja varauksen suhteen kaikki oli kunnossa. Kaikki tämä kaaos johtui lähes koko maata vaivanneesta talvimyrskystä.

Hyvin nukutun lennon jälkeen suoraan hotellille ja nukkumaan. Taksimatkan aikana kuljettajalta tuli paljon informaatiota kaupungista mm. sukupuolijakaumasta, keskustan turvallisuudesta, ravintoloista yms. Nähtävyyksistä tuli bongattua Sun Studio taksimatkan aikana. Iltapäivällä herättyäni suuntasin syömään ravintola Rendezvousiin dry rub ribsejä.

Sitten oli jo aika siirtyä kohti FedExForumia. Beale Streetillä alkoi päästä jo tunnelmaan. Kadun baarit olivat täynnä tapahtumaan menijöitä. Pienen jonottamisen jälkeen pääsin sisälle ajoissa ennen tapahtuman alkua. Paikkani oli aivan ottelijoiden sisääntulon tuntumassa ja näkymä kehään oli hyvä. Tapahtuma oli kaiken kaikkiaan mahtava kokemus lukuun ottamatta yhden ottelun lopputulosta - järjestelyt, musiikki, ihmiset, tunnelma... Matkalla hotellille piti pistäytyä iltapalalla hyväksi havaitussa perheravintolassa. Ei McDonaldsissa vaan siinä toisessa, joka on tunnettu chicken wingsseistään ja palvelustaan.

Sunnuntai meni paluumatkaa tehden, joka sujui täysin ongelmitta.

Suosittelen kaikille kiinnostuneille ehdottomasti.

1 kommentti:

  1. haha on ollut seikkailua kerrakseen!! esa pääs perille enne teroa! väärin!

    VastaaPoista